1. Hunajalla on pitkä historia, mutta miksi yleisesti ottaen ihmiset silti tietävät siitä vähän?

Moni kuluttaja ajattelee ostaessaan vain hintaa, eikä esimerkiksi kiinnitä huomiota hunajan alkuperään. Tietoa kuluttajille toki on saatavissa niukasti. Esimerkiksi hunajaväärennökset eivät juurikaan ole ylittäneet uutiskynnystä. Yleinen tieto myös siitä millaista on laadukas hunaja on aika vähäistä ja paljon vääriä uskomuksia liikkuu kuluttajilla.

2. Millaista on pientuottajan arki Suomessa? Mitä työtä mehiläiset vaativat vuoden kylminä kuukausina? Entä keväällä ja kesällä?

Talvikuukaudet käytetään pesäkaluston kunnostamiseen ja valmistautumiseen seuraavaan kesään, sekä hunajan myyntiin, kuka mitäkin kautta markkinoi hunajansa. Kevättalvella on tärkeää seurata ravinnon riittävyyttä mehiläispesissä. Maalis- ja huhtikuun aikana mehiläiskuningatar jo munii ja pesässä kasvatetaan satoa kerääviä työläisiä. Ravinnontarve kasvaa tässä vaiheessa, mutta luonnosta ei vielä ole mettä saatavana. Varsinaisesti kevät alkaa pesien pohjien vaihdolla ja puhdistuksella. Samalla seurataan jo tilan riittävyyttä pesässä ja tilaa lisätään tarpeen mukaan aina elokuun loppupuolen sadonkorjuuseen saakka. sadonkorjuun jälkeen pesille annetaan ruoaksi sokeriliuosta. Mehiläishoidon perustehtäviin kesällä kuuluu myös punkki- ja tauti seuranta ja torjunta. Kesällä voidaan myös muodostaa uusia yhdyskuntia. Kesäkuukaudet ovat siis huomattavasti työllistävämpiä tarhaajalle kuin talviaika.

3. Kuinka paljon alueella on vaikutusta hunajan makuun? Voitteko vaikuttaa hunajan rakenteeseen?

Hunajan maku määräytyy sen mukaan mitä kasveja mehiläisten keruualueella kasvaa. Näin jokaisen mehiläistarhan hunaja on ainutlaatuisen makuista. Kasvit määräävät myös sen kuinka nopeasti hunaja kiteytyy ja kuinka karkea kiteistä hunajasta tulee. Esimerkiksi voikukasta tuotettu hunaja kiteytyy suuriksi kiteiksi melko nopeasti tai vadelmahunaja ei kiteydy useaan kuukauteen vaan pysyy juoksevana. Myös rakenne on siis suurelta osin tarhakohtaista. Hunajan rakenteeseen voidaan vaikuttaa esimerkiksi sekoittamalla hunajaa kiteytymisen aikana, jolloin kidekoko pienenee. Juoksevalle hunajalle voidaan antaa jo kiteytyneellä hunajalla kiteytymismalli sekottamalla kiteytynyt hunaja juoksevan joukkoon ja sekoittelemalla seosta silloin tällöin kiteytymisen aikana. Tätä sanotaan hunajan kiteyttämiseksi, ja sillä pyritään saamaan kuluttajalle helposti käytettävää pehmeästi lusikalla lohkeavaa hunajaa. Oman tarhani hunaja kiteytyy suurikiteiseksi jos se saa vapaasti kiteytyä. Tämän vuoksi olen valinnut mahdollisimman vähän hunajan entsyymeihin vaikuttavan tavan saada kuluttajalle miellyttävää hunajaa. Toiminta-ajatuksenani on, että hunajalle tehdään vain välttämättömin ja se säilyttää mahdollisimman hyvin kaikki entsyyminsä.

4. Ovatko suomalaiset hyviä hunajan kuluttajia ja minkälaisista hunajista he eniten pitävät?

Suurin osa kuluttajista ei välitä millaista hunaja on, mutta omat asiakkaani arvostavat jo makua ja rakennetta. On kuluttajia joille rakenne on tärkein, ei niinkään maku. Ne kuluttajat jotka ovat päässeet maistelemaan eri paikallisten tuottajien hunajia, ovat kyllä jo huomanneetmakujen kirjon mitä hunajissa on. Hunajat ovatkin kuin viinit kaikilla erilaiset. Toivon, että pienet hunajantuottajat jaksavat viedä tietoa näistä hienoista tuotteista eteenpäin.

5. Kuinka mehiläisiä voisi paremmin suojella?

Pölyttäjien suojeleminen on erittäin tärkeää, sillä hyönteispölytystä tarvitaan suurimmalle osalle viljelykasveja, Ilman pölyttäjiä sadot ja niiden laatu romahtavat. Pölyttäjille vaaralliset kasvinsuojeluaineet tulisi kieltää ja siirtyä enemmän usean viljelykasvin viljelmiin. Myös tulisi varmistaa että viljelmien väliin jää riittävästi vapaasti kasvavia ketokasvasveja sekä risukoita, lahopuita yms muuta suojaaa luonnonvaraisille pölyttäjille. Kaikenlainen pölyttäjien suojelu on kiireellinen tehtävämme.

Photo: Vilma Jylkkä Facebook