Back to Group
Carolina Oliveira
10 months ago
Korjuun Haastattelut: Aija Viitaniemi - Herkkuhyönteiset

1. Joitain vuosia sitten keskustelu hyönteisravinnosta vaihtoehtona lihansyönnille keskusteltiin paljon. Sen saavuttama ihmismäärä voisi olla suuri. Nyt keskustelu on vähän laantunut. Luuletko, että aihe on semmoinen mistä keskustellaan syvällisemmin 10-20-30 vuoden kuluttua?

 

Tutkijat puhuvat ruokajärjestelmästä, ei ruokaketjusta, koska se auttaa näkemään aihepiiriä laajemmin. Siihen liittyy myös maan ekologinen kunto, sosiaalinen kestävyys ja tuottajien toimeentulo, kuten sekin että kuluttajalle ruoalla on muitakin merkityksiä kuin hinta. Järjestelmässä nämä asiat liittyvät toisiinsa.

Joskus hyvät tavoitteet kuten ilmastonmuutoksen torjunta ja biologisen monipuolisuuden suojelu kulkevat yhdessä. Nyt on kyse pitkälti lihan kulutuksen vähentämisestä, jossa terveys ja ilmasto käyvät yhteen. Tieteellistä tutkimusta tarvitaan paljon lisää.

Lihan vähentäminen on tärkeää sekä ympäristön että ravitsemuksen näkökulmasta. Siihen tähtäävät ruokavaliot, kuten hyönteisruoka, ovat tulevaisuutta. Elämäntyyli on muuttunut niin, että helpot ratkaisut ovat tulleet tärkeiksi. Tuotantojärjestelmä on myös muuttunut, ja luonnonvarojen käytön kannalta siinä on mennyt jotakin ”piloille”.

Tulevaisuudessa voitaisiin tuottaa hyönteisproteiinia tehokkaasti ja ekologisesti. Täytyy myös pohtia, millaisen mielikuvan tuotantotavat antavat tuleville kuluttajille. Luoko ekologisesti sivuvirroilla ravittu hyönteinen epähygieenisen kuvan kuluttajalle? Asiaa pitäisi tarkastella myös hyönteisten turvallisuuden näkökulmasta: onko turvallista syöttää hyönteisille jätettä tuotannon ekologisuuden saavuttamiseksi? Sivuvirtojen käyttö hyönteisten rehuna olisi kestävän kehityksen kannalta oleellinen asia. Hyötykäyttöön soveltuva materiaali on parempi käyttää rehuna kuin päästää jätteeksi. Kestävän kehityksen periaatteet antavat hyönteisille trendin mukaisen kilpailuedun.

 

2. Mihin suuntaan asenne hyönteisravintoa kohtaan on menossa?

 

Yleinen asenne hyönteisiä kohtaan on joko inho tai uteliaisuus. Hyönteissyönti täytyy määrittää ruoan turvallisuuden kautta, jos aikomuksena on tuoda näennäisesti oudot hyönteisruokalajit länsimaisille ihmisille. Ruokailutottumukset ovat kulttuurisen perimän tulosta. Hyönteiset ovat palvelleet perinteisenä ruokalajina useimmissa ei-eurooppalaisissa kulttuureissa. Hyönteissyönnin yleistäminen tarvitsee sosiaalisen ja kulttuurisen hyväksynnän. Nyt siihen on kehittynyt länsimaissa kammo, ja globaali ajattelu pohjautuu länsimaisiin arvoihin. Päällimmäinen haaste on siis sulauttaa hyönteissyönti länsimaiseen kulttuuriin.

Ympäristölliset ja terveydelliset kysymykset ovat saaneet monet kuluttajat suoraan haluamaan vähemmän prosessoitua ja luonnollisempaa ruokaa. Siksi on syntynyt kasvava vastahakoisuus prosessoituun ruokaan, jota mielletään muun muassa ruuankorvikkeeksi. Hyönteisissä on terveydellisiä vaikutuksia hivenaineiden runsauden takia.

 

3. Mitä mieltä olet kasvipohjaisesta trendistä? Voisivatko vegaanidietistä kiinnostuneet innostua kokeilemaan hyönteisiä ravintona?

 

Jos lorauttaa kahviin kauramaitoa, mutta syö tavallisen kermamunkin, pitäisikö itseään kutsua sekasyöjäksi, joustavaksi vegaaniksi vai osa-aikaiseksi kasvissyöjäksi eli fleksaajaksi?

Kestävään syömiseen ja ruokapolitiikkaan keskittyvästä 2010-luvun kasvisruokabuumista on tehty tutkimusta. Se uumoilee, että tulevaisuudessa tällaista identiteettiongelmaa ei ole. Sekasyöjän ja vegaanin rinnalle voi syntyä käsitteitä, jotka kuvaavat paremmin uudenlaisia ruokavalioita. Uusi normaali voi olla se, että kahvilassa on sekä kaura-, soija- että lehmänmaitoa. Valinta ei ole välttämättä erityinen kannanotto, vaan samanlainen päätös kuin se, otanko munkin vai pullan. Vegaanien määrän ei uskota kasvavan lähiaikoina räjähdysmäisesti.

Vegaanit eivät syö eläinkunnan tuotteita. Hyönteisten kohdalla on osoittautunut, että osa vegaaneista hyväksyy hyönteiset ruokavalioonsa. Hyönteiset ovat eläimiä, mutta ne eroavat biologisesti paljon muista eläimistä. Kasvissyöjät ovat joustavia hyönteisravinnon nauttimisen suhteen. Katso kohta 2. Jotta elämäntapamme muuttuisivat pysyvästi, tarvitsemme koko ajan uutta, herättelevää tietoa, kasvisruoasta puhuvia vaikuttajia ja ruokainnovaatioita.

 

4. Mitä hyöttyjä ympäristölle on hyönteisruokavaliosta?

 

Hyönteisproteiinin tuotannon kannalta keskeistä on toimia vaihtoehtoisena ratkaisuna nykyiselle lihan tuotannolle, jonka planeettarajavaikutuksia ovat ilmastonmuutos, typpi- ja fosforikierto, veden käyttö, maankäytön muutokset, sekä luonnon monimuotoisuuden väheneminen.

Lihantuotannossa vallitsee epäsuhta. Liha vastaa arviolta 15 % maailmanlaajuisesta ihmisten energiansaannista, mutta lihantuotanto vaatii noin 80 % kaikesta maatalouden käytössä olevasta pinta-alasta. Kasvava lihan kysyntä ja samaan aikaan rajoittuva maapinta-ala pelloille on nostanut kysyntää vaihtoehtoisille proteiininlähteille. Tutkimuksissa huomio on kiinnittynyt muun muassa jauhomatojen pieneen maapinta-alantarpeeseen, joten maankäyttö on siksi merkittävä ympäristövaikutus.

Tällä hetkellä maatalous ja ruoantuotanto ja -jakelu aiheuttavat suoraan noin 14 % kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Ahtaissa tiloissa kasvatettujen eläinten tuotannossa on myös kasvava riski ilmaantua uusia vastustuskykyisiä sairauksia.

Tuotantoeläinten tarttuvat sairaudet maksavat vuosittain miljardeja euroja globaalisti. Koska hyönteiset ovat biologisesti kauempana ihmisistä kuin perinteiset kasvatuseläimet, hyönteisten ihmisille aiheuttamien sairauksien uskotaan olevan epätodennäköisempiä.

Perinteisen lihantuotannon vedenkulutus on myös merkittävä. Esimerkiksi karjantuotannon tuotteen koko tuotantoketjun eri vaiheiden yhteenlaskettu vedenkulutus voi olla 22 000 - 43 000 l/kg. Hyönteisillä vastaavaluku voi olla 2 l/kg.

 

5. Luuletko, että ylikansalliset, suuret agrifood-yritykset, jotka nyt suunnittelevat hyönteisten käyttämistä eläinten ruokana, tulevat jossain vaiheessa olemaan vastuussa ihmisille tarkoitetun ruoan tarjoamisessa?

 

YK:n maatalousjärjestö FAO:n mukaan hyönteisten syönnillä on nähtävissä monia positiivisia vaikutuksia. Hyönteisillä voidaan vähentää, ja kenties ratkaista, osa maailman ruoantuotanto- ja ilmasto-ongelmista. Hyönteisten kasvatus ei vaadi yhtä paljon resursseja kuin muiden eläinperäisten tuotteiden kasvatus. Hyönteisravinnon katsotaan olevan ekologista ja kestävän kehityksen mukaista, sillä hyönteisten veden tarve ja hiilijalanjälki on olematon lihaan verrattuna.

Hyönteisten etuina ovat myös nopea lisääntymiskierto, korkea proteiinipitoisuus (jopa 70 %) ja minimaalinen hävikki. Monien hyönteisten kohdalla koko hyönteinen voidaan hyödyntää kaikkine osineen ravinnoksi. Hyönteistuotannon harjoittaminen on mahdollista monissa eri olosuhteissa, sillä hyönteiset elävät lähtökohtaisesti melko vaatimattomasti. Hyönteisten massakasvatus vaatii kuitenkin energiaa tuotantotilojen lämmitykseen, ilmastointiin ja pakastimiin, joissa hyönteiset lopetetaan ennen jatkojalostusta elintarvikkeeksi.

Hyönteistuotannon ekologisuus riippuu näin ollen jonkin verran tuotannon määrästä sekä siitä, millä hyönteiset ruokitaan ja miten valittu rehu on tuotettu. Hyönteistuotannosta saadaan käytännössä lähes hiilineutraalia mikäli hyönteisiä ruokitaan jätteeksi päätyvillä kasvinosilla ja tuotannossa käytetään hyväksi uusiutuvaa energiaa. Hyönteisten ruokkiminen biojätteellä vähentää ruokahävikkiä ja ilmaston kuormitusta. Tämän voidaan nähdä olevan merkittävä etu hyönteistuotannolle verrattaessa sitä muiden eläinperäisten proteiininlähteiden tuotantoon. Hyönteisiä on mahdollista ruokkia myös orgaanisella jätteellä ja lannalla, minkä jälkeen niitä voi käyttää tuotantoeläinten rehuksi. Hyönteisten käyttö eläinrehuna vahvistaisi kiertotaloutta ja vähentäisi tuontisoijan tarpeen määrää.

 

6. Mikä rooli pientuottajilla on informoida ja kouluttaa hyönteissyöjiä? Tuleeko se helpommaksi?

 

Ennakkoluulojen voittaminen ei ole ollut eikä tule olemaan helppoa Suomessa. Olen ruoka- ja elintarvikealan asiantuntija, mikä herättää kuluttajien ja ammattilaisten luottamusta uuden äärellä. Rohkeiden kuluttajien määrä on lisääntynyt koko ajan. Siksi haluan tuottaa myönteisiä elämyksiä asiakkaille tarjoamalla laadukkaita, herkullisia sekä kauniita ruokia ja tuotteita. Haluan myös ohjata maukkaiden hyönteisruokien valmistamisessa. Näin tuli minustakin, entisestä ötökkäkammoisesta ötökkäfani. Hyönteisissä on ihanan pähkinäinen maku, joka sopii sellaisenaan nautittavaksi, suolaisiin ja makeisiin ruokiin sekä leivontaan.

Hidasteena on, että hyönteiset kuuluvat uuselintarvikelainsäädännön piiriin. Jos niillä ei ole ollut merkittävää elintarvikekäyttöhistoriaa EU:n alueella ennen vuotta 1997, niitä pidetään uuselintarvikkeina ja niille vaaditaan komission uuselintarvikelupa. Hyönteisten katsotaan olevan uuselintarvikkeita, koska toistaiseksi yksikään jäsenvaltio ei ole voinut vahvistaa minkään hyönteisen tai hyönteisestä valmistetun elintarvikkeen elintarvikekäyttöhistoriaa EU:n alueella ennen vuotta 1997. Uuselintarvikeasetus on sellaisenaan voimassa koko EU:n alueella.

 

 

Photo: Herkkuhyönteiset

Edited 10 months ago
Korjuu.com Oy ChefBug Oy Ltd #SupportYourLocals #lähiruoka
Article Comments
This article has no comments yet.