Back to Group
Carolina Oliveira
3 years ago
Korjuun Haastattelut: Niina Huuhtanen - Nordic Bee Co.

1. Kertoisitko miten yritys perustettiin? Mikä motivoi ryhtymään hunajatuottajaksi? Onko takana perheyritys? 

Olen aloittanut mehiläistarhauksen vuonna 2015. En tuntenut aikaisemmin yhtään mehiläistarhaajaa, eikä minulla ollut tietoa hunajan tuottamisesta tai mehiläisten tarhaamisesta. Vuotta aikaisemmin työskentelin Espanjassa oliivitarhalla. Naapurissa oli mehiläisiä. Päätin, että kun palaan Suomeen menen mehiläistarhaajakurssille. Kurssia seurasi jatkokurssi ja ammattitarhaajan opinnot Hämeen ammattikoulussa. Valmistuin mehiläistarhaajaksi vuonna 2017. Olen aina ollut kiinnostunut luonnosta ja biologiasta. Tässä ammatissa yhdistyvät elämänarvot ja työ.

2. Minkälainen on tyypillinen työpäivä Nordic Bee Co:ssa? Miten vuodenaika vaikuttaa tähän?

Mehiläistarhaajan työ kulkee yhdessä luonnon kierron kanssa. Mehiläisten aktiivinen kausi alkaa pajun kukinnan aikaan. Tällöin myös luonnonpölyttäjät kuten kimalaiset ja villimehiläiset ovat liikkeellä. Kevään ja alkukesän mehiläisyhteiskunta kehittyy ja voimistuu talven jälkeen. Varsinainen satokausi on heinäkuussa ja sadonkorjuu elokuussa. Kesä on kiireistä aikaa mehiläisille ja tarhaajalle. Silloin tarhaajan tulee olla ajan tasalla, mitä pesissä pesissä tapahtuu ja esimerkiksi antaa pesille lisää laatikoita hunajan keruuta varten. Sadonkorjuun päättyessä mehiläiset ruokitaan talvea varten ja valmistellaan yhteiskunnat talvikuntoon. Työtä riittää ympäri vuoden vaikka aktiivinen mehiläisten hoitokausi kestääkin keväästä syksyyn. Syksystä kevääseen mehiläistarhaaja linkoaa hunajat, kunnostaa kalustoa, tekee myyntityötä, suunnitelmia ja valmisteluita seuraavalle kaudelle. Hunajan kulku kukista mehiläisten ja tarhaajan kautta kuluttajille on monivaiheinen. Hunajan tuottaminen on hyvin paljon käsityötä. Jokainen kasvukausi on erilainen. Kukkien kukinnan onnistuminen, ajoitus, lämpötila ja sademäärät vaikuttavat koko hunajasatoon. 

Mehiläistarhaajan työpäivä tarhalla sijoittuu valoisaan, sadettomaan ja lämpimään aikaan. Kesällä työpäivä voi alkaa jo aamukuudelta tai voikin siirtyä parin päivän päähän jos sataa kaatamalla. Tällöin on tehtävä muita töitä ja suunnitelmia on pystyttävä muuttamaan olosuhteiden mukaan. Mehiläistarhaajan ammatti on mielenkiintoinen, työläs ja palkitseva. Saan seurata luonnon kiertokulkua ja elämää pölyttäjien näkökulmasta. 

3. Miten otat tuotannossa huomioon etiikkaa tai kestävää kehitystä?

Mehiläisten hyvinvointi on minulle tärkeää ja kunnioitan niiden työtä. Pyrin valitsemaan tuotantoketjussa luonnonmukaisia materiaaleja. Tiedän hunajan alkuperän ja pystyn kertomaan asiakkaalle mistä hänen ostamansa hunaja on peräisin ja onko hunaja esim. alkukesän vai keskikesän hunajaa. 

4. Oletko huomannut muutosta asiakkaiden käyttäytymisessä nyt epidemian aikana? Miltä uskot vuoden 2021 näyttävän tuottajan näkökulmasta?

Covid 19 virus on vaikuttanut markkinoihin sillä kaikki tapahtumat peruuntuivat. Olen silti iloinen, että hunajaa on mennyt kaupaksi ja kuluttajat ovat lisänneet kotimaisten, etenkin pienyrittäjien tuotteiden ostoa. Hunajan käyttö on ollut kasvussa jo useamman vuoden. Toivottavasti sama suunta jatkuu. 

5. Kuluttavatko suomalaiset paljon hunajaa? Minkälaisesta hunajasta pidetään eniten? Onko erikseen talvi- ja kesähunajaa?

Asiakkaat pitävät yleensä pehmeästä hunajasta. Joskin on myös heitä jotka pitävät ns. vanhan ajan kovasta hunajasta. Asiakkaat kysyvät usein juoksevaa hunajaa. Suomessa tuotettava hunaja on juoksevaa heti lingottaessa pesistä, mutta kasvialkuperästä riippuen alkaa kiteytymään ajan kanssa. Ilmiö johtuu hunajan sisältämästä glukoosi- eli rypälesokerista, joka luontaisesti kiteytyy nopeammin kuin fruktoosi- eli hedelmäsokeri. Meillä Suomessa kasvit tuottavat enemmän glukoosipitoista mettä. Esimerkiksi Etelä-Euroopassa tuotettavat hunajat (kuten appelsiininkukkahunaja) sisältävät taas enemmän fruktoosisokeria joka pysyy pidempään juoksevana. 

Suomessa hunaja-asetus kieltää hunajan kuumentamisen mikä sulattaisi hunajaan muodostuvat kiteet. Tällöin hunajasta tuhoutuisi myös hyviä ainesosia kuten entsyymejä ja mineraaleja. Hunajaa voidaan kuitenkin vaivata pehmeäksi mekaanisesti. Tällöin juoksevaa hunajaa joka ei ole vielä muodostanut omia kideaiheita vaivataan vaivaimella ja joukkoon lisätään ns. ymppihunajaa. Ymppihunaja on kiderakenteeltaan ihanteellista ja pehmeää. Kun tämä ymppihunaja vaivataan lingotun hunajan joukkoon saa lingottu hunaja kidemallin ymppihunajasta ja kide alkaa monistautua lingottuun hunajaan. Tällöin kiteet jäävät pieniksi, eikä hunajasta tule kovaa ja isokiteistä. Suomessa voidaan kerätä tarhoilta alku-, keski- ja loppukesän hunajaa. Hunajaa voidaan kerätä myös lajikukkahunajina. Tällöin mehiläiset ovat keränneet mettä tietyistä kukista kuten voikukasta tai tattaripellolta. Näitä hunajia kutsutaan yksikukka- tai lajihunajiksi. Olemme lajitelleet hunajamme kasvuympäristön mukaan. Maaseutu-, saaristo- ja metsähunajiin. Tulevaisuudessa haluaisimme valikoimaan myös suokukkien hunajaa sekä lajihunajia. Mehiläisten lentosäde pesästä on noin 2-3 km. Sijoittamalla pesät erilaisille alueille voidaan vaikuttaa siihen minkälaista hunajaa mehiläiset tuottavat. Toki kasvukausi ja kukkien kukinta vaikuttaa hunajasatoon myös pienillä alueilla, eikä joka vuosi samalta alueelta tule samanlaista hunajaa. 

6. Mehiläiset ovat tärkeä osa ekosysteemiä. Miten mehiläisiä voisi paremmin suojella?

Luonnon monimuotoisuutta on lisättävä ja suojeltava. Nykyinen tehotuotanto maa- ja metsätaloudessa sekä monokulttuurinen viljely köyhdyttävät luontoa. Ruoantuotanto on mahdollista saada kannattavaksi myös tuotannossa jossa huomioidaan luonnon monimuotoisuus. Kuitenkaan aina luonnonmukainen tuotanto ei ole automaattisesti paras vaihtoehto. Ihmisen tulee ajatella itsensä osana luontoa, ei irrallisena muusta luonnosta. Jos tuhoamme luonnon, tuhoamme myös ihmislajin. Yksilön valinnoilla ja teoilla on väliä. Esimerkiksi pölyttäjiä mietittäessä jos sinulla on alue jossa voit vaikuttaa kasveilla, olkoon se ruukkupuutarha parvekkeella, tuhannen neliön piha tai pieni metsäpalsta, istuta pölyttäjille hyödyllisiä kasveja, älä siivoa liikaa, jätä lahopuita ja tutustu luontoon.'Torju ja lannoita luonnonmenetelmin aina kuin mahdollista. Jokaisella eliöllä on oma ekologinen tehtävänsä tällä maapallolla. Kunniota sitä. Pikkuhiljaa voit valita elämän jokaisella osa-alueella hieman luonnolle ystävällisempiä valintoja. Tällä hetkellä luonto tarvitsee ihmislajin apua selviytyäkseen. Jokainen teko ja jokainen kulutettu euro on valinta kohti kestävämpää tulevaisuutta. 

 

Photo: Nordic Bee Co.

Nordic Bee Co. #SupportYourLocals #lähiruoka
Article Comments
This article has no comments yet.