Back to Group
Carolina Oliveira
3 months ago
Korjuun haastattelut: Johanna Haijanen - Villilän Mehiläistarhat


1. Milloin Villilän Mehiläistarhat perustettiin ja miksi?

Vuosia sitten Sampsa heitti ilmoille, että mehiläisiä olisi kiva hoitaa. Asia unohtui, kunnes paikallislehdessä oli vuonna 2014 ilmoitus alkavasta mehiläishoidon peruskurssista. Kävimme peruskurssin, joka sisälsi paljon teoriatunteja ja myöskin tarhakäyntejä. Vasta seuraavana kesänä otimme ensimmäiset kaksi mehiläispesää. Voi olla, että hoitajien taitamattomuuden takia ensimmäiset pesät olivat hieman kärttyisiä. Alan ammattilehdessä oli herrasmies mustien mehiläisten kanssa aina ilman päähinettä ja käsineitä, jolloin päätimme, että mekin haluamme hoitaa Pohjolan tummia mehiläisiä. Ensimmäiset tummat emot saimme hankittua heti seuraavana kesänä.

Mehiläistarhaus on muuttunut harrastuksesta sivuelinkeinoksi, jota vahvistaakseen Johanna suoritti mehiläistarhaajan ammattitutkinnon vuonna 2018.

2. Minkälainen on tyypillinen työpäivä farmillanne ja vaikuttavatko vuodenajat arkeen merkittävästi?

Talven aikana kunnostetaan kalustoa, rakennetaan ja vahoitetaan kehiä. Keväällä kun lämpötila nousee noin 10 asteeseen, lähtevät mehiläiset ulos pesästä puhdistuslennolle ja siitä alkaa meidän mehiläisvuotemme. Pesien pohjat vaihdetaan puhtaisiin ja pesän suuaukolla olevat hiirenestimet vaihdetaan lentoaukon supistajiin, jotta pesän lämpötalous pysyy hyvänä sikiöinnille kevään koleissa ilmoissa. Kun kevään ensimmäiset tuoreet siitepölylastit pajusta kannetaan pesään sisään, alkaa emo toden teolla munia. Kun pesän väkimäärä alkaa nousta, on aika lisätä mehiläisille tilaa eli annetaan uusi pesälaatikko.

Kesän aikana mehiläisille annetaan lisätilaa aina tarpeen mukaan, jotta emolla on tilaa munia ja kenttämehiläisillä on tilaa tuoda pesään mettä ja siitepölyä. Kesän aikana keräämme myös siitepölyä pesän lentoaukolle asetettavalla keräimellä. Jos kesä on ollut suotuisa, voidaan ensimmäisiä hunajakakkuja saada lingottavaksi jo kesä-heinäkuun vaihteessa. Pääsato korjataan yleensä heinä-elokuussa. Silloin hunajaosastot kannetaan linkoomoon. Hunajakakuista kuoritaan vahakansi pois ja hunaja lingotaan pois kennoista. Hunajaa seisotetaan astioissa muutamia päiviä, jonka jälkeen pintaan nousseet vahamuruset poistetaan, hunaja kiteytetään ja pakataan.

Kun viimeiset hunajat otetaan pois pesästä, annetaan mehiläisille talviruuaksi luomusokeriliuosta ja tehdään punkintorjunta. Sokeri on mehiläisille hunajaa parempi talviruoka, koska se on pelkkää energiaa. Suomen talvi on pitkä ja kylmä. Mehiläiset ovat pesässä pallomuodostelmassa kuningattaren ympärillä ja pitävät pallon lämpötilan noin 25 asteessa värisyttelemällä lentolihaksiaan. Mehiläiset poistuvat pesästä seuraavan kerran vasta keväällä, joten pelkkä hunaja talviruokana voisi saada niiden vatsan kipristelemään.

Syksyllä esikäsitellään pergakakut, sulatetaan ja puhdistetaan liian tummat vahakakut, huolletaan kalustoa ja tarhuritkin voivat huilata hetken.

3. Villilän Mehiläistarhat on yksi harvoista farmeista, jossa hoidetaan nykyään rauhoitettuja Pohjolan tummia mehiläisiä. Miksi valitsitte juuri tämän rodun, onko niiden tuottamassa hunajassa jotain ominaispiirteitä?

Ensimmäiset Pohjolan tummat mehiläiset otimme hoidettaviksemme jo heti toisena mehiläishoitovuotena. Ensisijainen syy oli silloin mielikuva mehiläisten säyseydestä, koska arvostamamme mehiläishoitaja Aimo Nurminen käsitteli mehiläisiään aina paljain käsin. Emoja hakiessamme kuulimme tarinan Pohjolan tummista mehiläisistä ja niiden uhanalaisuudesta. Tämä lisäsi entisestään kiinnostusta rotuun ja haluun säilyttää pala alkuperäistä maatiaisrotua.

Tutkimusta eri mehiläisrotujen keräämästä hunajasta on tehty hyvin vähän. Tulokset ovat antaneet kuitenkin viitteitä siitä, että Pohjolan tummat keräävät meden mieluummin käyttäen hyödyksi pienempiä ja hajanaisempia mesilähteitä. Lisäksi tummat ovat keränneet hyvin kanervahunajaa. Hunaja on aina makukartta tarhan ympäristöstä. Mehiläiset ovat kustannustehokkaita, joten niiden keruulentomatkat ovat maksimissaan 2-3 km pitkiä. Tämän takia hunajan makuun ja laatuun vaikuttaa ennemminkin minkälaisia kasveja tarhan ympäristössä on, kuin minkä rotuisia mehiläiset ovat. Alkukesällä kukkivat kukkaset ovat usein vaaleita ja hempeitä. Näin ollen alkukesän hunaja on usein vaaleaa ja miedon makuista, kun taas loppukesän sato on usein tummempaa ja aromikkaampaa.

Olemme siirtäneet mehiläisemme luomuun vuonna 2019, joten vuoden 2021 hunajasato on luomua. Luomuvalvontaan kuuluminen antaa tietynlaisia ehtoja muun muassa tarhapaikkojen sijoitteluun. Myös tarhaaja voi vaikuttaa hunajan koostumukseen ja rakenteeseen. Vapaasti kiteytynyt hunaja saattaa olla karkeaa ja kovaksi kiteytynyttä. Tämän takia kiteytämme pääasiassa kaikki hunajamme, jolloin hunaja on pienikiteistä, helposti lusikoitavaa ja suussa sulavaa. Laadukas hunajamme on saanut useana vuotena peräkkäin kunniakirjan Suomen Mehiläishoitajien liiton järjestämässä Suomen Paras Hunaja -kilpailussa. Kiteytetty hunajamme oli vuonna 2017 sarjansa 2. sijalla ja vuonna 2020 4. sijalla.

4. Suomessa valmistetaan useita erilaisia hunajia, mutta kuluttavatko suomalaiset hunajaa vielä mielestänne tarpeeksi? Ja onko esimerkiksi vuodenajoilla merkitystä makuun?

Suomalaisten hunajan kulutus on vähitellen noussut. Ja kulutusta voisi lisätä vielä paljon 😊. Hunaja on todella monikäyttöinen ruuanlaitossa, koska se on luonnollinen aromin vahventaja. Sitä kun laittaa vähän ruokaan kuin ruokaan, niin se korostaa muita makuja.

Hunajaa voi ehdottomasti käyttää muuhunkin kuin ”vain” teen makeuttamiseen. Tuttu juttu on hunajaiset uunijuurekset, mutta suosittelen lämpimästi kokeilemaan erilaisia (vaaleampia ja tummempia) hunajia myös esimerkiksi juustojen kanssa taikka tekemään napostelukupposia eli vaikkapa ruissipsiin pursotetaan smetanaa, vähän suolakurkkua ja vaaleaa hunajaa. Tiesitkö, että hunajista voi järjestää myös tastingin! Jokaisella tarhaajalla on erilaista hunajaa, koska yhdellä ja samallakin tarhaajalla voi olla erilaisia hunajia, jos hunajaa lingotaan erikseen alku- ja loppukesällä tai varsinkin jos tuotetaan lajihunajia. Löydät sivuiltamme ohjeet tastingin järjestämiseen.

5. Oletteko huomanneet muutoksia kuluttajakäyttäytymisessä COVID-epidemian takia? Miltä näyttää tässä mielessä vuosi 2021?

Vuonna 2020 ei ollut tori- tai messutapahtumia, joten asiakaskohtaamiset ovat olleet minimaalisia. Tämän takia perustimme oman verkkokaupan keväällä 2020 ja avasimme myös pihan laitaan HunajaPitStopin eli pienen maitolaiturin itsepalvelumyymäläksi. Toivottavasti vuosi 2021 mahdollistaa enemmän ihanien asiakkaiden kohtaamisia.

Kesän hunajasato, niin laadullisesti kuin määrällisestikin, on joka vuosi erilainen, koska luonnon olosuhteet vaihtelevat. Jos on liian kuumaa ja kuivaa, kasvit eivät anna mettä ja liian kylmänä ja märkänä kesänä mehiläisille ei ole tarjolla sopivia lentokelejä.

 

Photo: Villilän Mehiläistarhat Facebook

Edited 3 months ago
Article Comments
This article has no comments yet.